Etusivu Rulluddenin huvilarakennusten historiaa
|
Ensimmäinen huvila 1873Vuonna 1873 Alfred Kihlman osti puuseppä Johanssonilta sekä Rulluddenin tontin että jo rakenteilla olevan huvilarakennuksen, jonka Johansson sitoutui rakentamaan valmiiksi. Talosta tuli hirsirakenteinen ja talvilämmin, myöhemmin sitä alettiin kutsua talvihuvilaksi (Vintervillan). Rakennus valmistui kesäkuun lopulla ja Kihlmanit pääsivät viettämään ensimmäistä kesäänsä espoolaisella niemenkärjellä. Talossa oli viisi huonetta ja keittiö sekä eteinen ja neljä komeroa. Avoimella ullakolla oli lisäksi kaksi ullakkokamaria lasten ja vierailijoiden käyttöön. Talo oli alkuun suhteellisen vaatimattomasti viimeistelty, esimerkiksi salin seinät olivat puupintaiset ja ikkunanpielet maalaamattomat. Huvila oli perushahmoltaan tavallisen asuinrakennuksen kaltainen, se noudatti perinteistä karoliinista pohjakaavaa. Vain ulkopuolen herraskaiset koristukset kuten liput ja viirit paljastivat sen huvilaksi. Päijänne-huvila 1893
Vuonna 1893 Lorenzo Kihlman rakennutti perheelleen oman huvilan Rulluddenin tontille. Ensimmäisen huvilan rakentamisesta oli kulunut vain kaksi vuosikymmentä, mutta huvilarakentamisessa oli tapahtunut jo selvä muutos. Uusi rakennus edusti nyt selvästi uutta, vain kesänviettoon suunniteltua rakennustyyppiä. Se oli lautarakenteinen ja se sijoitettiin aivan rannan tuntumaan. Ajan ihanteiden mukaisessa huvila-asumisessa korostettiin välitöntä yhteyttä luontoon. Päijänne-huvilan ympäriltä kaadettiin niin vähän puita kuin mahdollista. Sen meren puoleisissa kulmissa oli kaksi symmetrisesti sijaitsevaa avointa kuistia, joita suojasivat raidalliset markiisikankaat. Samanlainen markiisi suojasi myös salin ikkunaa, josta avautui laaja näkymä merelle. Valoisuutta tavoiteltiin, mutta suoraa auringonpaistetta haluttiin välttää. Uusi huvila rakennettiin suhteellisen nopeasti. Se pystytettiin todennäköisesti Sörnäisissä sijainneessa puusepäntehtaassa (Sörnäs Snickeri Ab) valmistetuista osista. Ajan romanttisen tavan mukaan se nimettiin Päijänne-huvilaksi (Päijännestugan). Käyttötarkoituksensa mukaisesti sitä sanottiin myös kesähuvilaksi (Sommarvillan). |
Päijänne-huvilan torni 1901Vuonna 1901 Päijänne-huvilan mantereenpuoleiseen päätyyn rakennettiin torni, jonka suunnitteli arkkitehti David Frölander-Ulf. Torniin tuli lisää huonetiloja ja sen kautta saatiin kulkuyhteys huvilan ullakolle. Tornia kevensi meren puolella oleva parveke, jonka kaide muodosti auringonnousua tai -laskua tyylittelevän aiheen. Parvekkeelle antava ikkuna oli vuosisadan alun muotivirtauksen mukaisesti art nouveau -henkinen ja ikkunan kaari toistui neljässä pienessä torniaiheessa. Parveke ja osa tornin muista yksityiskohdista ovat sittemmin hävinneet. Yhdessä Päijänne-huvilan kanssa torni muodosti eksoottisen parin. Yhdistelmä todisti eräästä huvilarakentamisen ominaispiirteestä: vapaa-ajan asumiseen tarkoitettuihin rakennuksiin tehtiin tarpeen mukaan lisäyksiä. Ja kun tämä tapahtui vaihtuvien arkkitehtuurikäsitysten mukaisesti, saattoi syntyä hyvinkin monimuotoisia kokonaisuuksia. Huviloiden yhdistäminen 1908Rulluddenissa kesää viettävien perheiden kokoonpanot vaihtelivat ja huviloita muokattiin kulloistenkin tilanteiden mukaisesti. Vuonna 1908 talvihuvila ja kesähuvila yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi suurella kuistiosalla. Kerrotaan, että se tehtiin, jotta isoäidin ei tarvitsisi kastella jalkojaan kosteassa nurmessa mennessään kesähuvilan puolelle toivottamaan hyvää yötä lapsenlapsilleen. Rakennuksiin tehtiin myös muita muutoksia arkkitehti Hjalmar Åbergin huolellisten suunnitelmien mukaisesti. Talvihuvilaan rakennettiin toinen kerros ja se katettiin mansardikatolla. Uuden yläkerran keskelle tehtiin ns. yläsali, josta ovet avautuivat alakerroksen kuistin päälle rakennetulle verannalle. Muutoksissa itse asiassa säilyi vanhan huvilan alkuperäinen perusmuoto, joka vain saatettiin 1900-luvun alussa vallitsevan muotokielen mukaiseksi. Kokonaisvaltaisen suunnitelman ja ajan virtausten mukaisesti arkkitehti suunnitteli myös sisustuksen yksityiskohtia, kuten portaikkoja, kirjahyllyjä, konsoleita ja huonekaluja. Rulluddenin huvilakokonaisuus edusti nyt neljän, selkeästi erilaisen kauden arkkitehtuuria sekä muotovalikoimaltaan että rakennustekniikaltaan. Siinä näkyi, miten 1800-luvun lopun ja vuosisadan vaihteen monimuotoisten ja epäsymmetristen huvilaihanteiden jälkeen palattiin yhtenäisiin perusmuotoihin ja klassistiseen symmetriaan. |
