Etusivu Huvilan ensimmäinen isäntä |
Vuonna 1873 Alfred Kihlman osti korkean kallion ja läheisten saarten suojaaman niemen ja sinne rakenteilla olevan huvilan Espoon pitäjästä, Suomenlahden rannalta. Ostaessaan huvilan Alfred Kihlman (1825-1904) oli 47-vuotias perheenisä, pappi, opettaja, rehtori ja valtiopäiväedustaja - mutta myös liikemies, josta oli tuleva keskeinen ja vaikutusvaltainen henkilö suomalaisessa talouselämässä. Hän oli naimisissa Hilda os. Forssellin kanssa ja heillä oli neljä poikaa. Aikaisempina vuosina Kihlmanin perhe oli viettänyt kesiä samoin kuin monet muutkin varakkaat pääkaupungin asukkaat: vuokraamalla kesäasunnon kartanosta, maatilalta tai saariston kalastajilta. Nyt Kihlmaneista tuli huvilanomistajia ja Espoon rannikon ja sen edustalla olevan saariston varhaisimpia pysyviä kesäasukkaita. Kuusi sukupolvea Kihlmaneja, runsaan sadan vuoden aikana, ehti viettää kesiään Villa Rulluddissa, miljöössä joka rakentui ja muuttui ajan ja käyttäjiensä mukana. Nuorena Alfred Kihlman oli liittynyt herännäisyydeksi kutsuttuun uskonnolliseen liikkeeseen ja sen ajattelutapa vaikutti hänen elämänkatsomukseensa myös myöhemmällä iällä. Eero Järnefelt maalasi Kihlmanin muotokuvan tämän ollessa 72-vuotias. Taiteilija on kertonut saaneensa Kihlmanin puheista sellaisen käsityksen, että tätä "jossakin määrin vaivasi se vastakkaisuus, joka kieltämättä oli hänen teologisten ja liikeharrastustensa välillä". Ehkä tämä oli osa sitä arvoituksellista ristiriitaisuutta, jota Villa Rulluddin ensimmäisessä isännässä sanotaan olleen. |
Omaisuutta hoitaessaan Kihlman tuli vähitellen osallistuneeksi mm. Tampereen Pellava- ja Rautateollisuusosakeyhtiön, myöhemmän Tampellan, kasvattamiseen ja kehittämiseen. Sen alkutaipaleella, hiukan ennen Rulluddenin tontin ja huvilan hankkimista, hän oli vähällä menettää koko omaisuutensa. Tähän johti toiminta vanhan herännäistoverin lainojen takaajana - ystävän, joka myös oli ryhtynyt sijoittamaan teollisuuteen, kuten yllättävän moni muukin "nuori kapinapappi". Kumpikaan ei kuitenkaan menettänyt omaisuuttaan ja Kihlmanista tuli varsin vaikutusvaltainen henkilö alkavaa teollisuutta rahoittavassa ensimmäisessä liikepankissa, Suomen Yhdyspankissa. Ja kun Kansallis-Osake-Pankki perustettiin, hänestä tuli myös sen hallintoneuvoston jäsen. Alfred Kihlman matkusti Rulluddenista laivalla Helsinkiin niin usein, että hänestä tuli seudulla yleisesti tunnettu laivamatkustaja. Tarina kertoo, että hän myöhästyi usein lähdöstä. Laiva jäi selälle odottelemaan ja Rulluddenin laivapoika lähti soutamaan minkä ehti. Ja kun herra huvilanomistaja oli kiivennyt laivaan, läksytti kapteeni ankarasti - ketäpä muuta kuin laivapoikaa.
[Alfred Kihlman Eero Järnefeltin muotokuvassa 1897.
|