Eelis Nousiainen Protoshopista

Kun Luupin toimitus tapaa Eelis Nousiaisen, on aivan aluksi varmistettava haastateltavamme ikä. Mutta totta se on, Eelis on todellakin vasta 18-vuotias.

Sen jälkeen onkin kysyttävä Eelikseltä, että miten ihmeessä olet ehtinyt olla jo kaksi ja puoli kuukautta tarjouslaskijana Protoshop Oy:ssä, vaikka valmistuit Kelloseppäkoulusta vasta viikko sitten, toukokuussa 2013?

Minä aloitin työharjoittelijana Protoshopissa tammikuun loppupuolella 2013 ja kahden kuukauden harjoittelujakson aikana ehdittiin sopia, että tulisin tänne suunnittelijan tehtäviin valmistumiseni jälkeen. Mutta sitten kävi niin, että Protoshopin tarjouslaskijana ollut henkilö siirtyi toisiin tehtäviin ja niin minut palkattiin hänen tilalleen. Aloitin täällä maaliskuun 25. päivänä tänä vuonna.

Kyllä meidän toimitusjohtajammekin kertoi ihmetelleensä, että palkkaako hän todella tarjouslaskijaksi 18-vuotiaan henkilön!

Entä miten olit sopinut työharjoittelusta Protoshopissa, oliko se omaa aktiivisuuttasi?

Kyllä minä tänne itse hakeuduin. Kelloseppäkoulusta on ollut täällä aika paljon harjoittelijoita, esimerkiksi koulun sähköopin ja koneistuksen opetus antavat hyvän pohjan harjoittelulle Protoshopissa. Kun minun kurssiltani ei kukaan ollut hakeutumassa tänne, niin ajattelin että minä voisin käyttää tilaisuuden hyväkseni.

Ensimmäisen vuoden työharjoittelussa olin nimittäin saanut tutustua erilaisten työkalujen, jigien yms.:n valmistukseen ja toisena vuonna lähinnä sarjatuotantoon. Siksi ajattelin, että kolmannen vuoden harjoittelussa voisin mielelläni perehtyä nimenomaan suunnitteluun. Protoshopilla oli hyvä maine harjoittelupaikkana ja tiesin siellä tehdään myös suunnittelua. Niin sitten hain ja pääsin tänne.

Ja nyt olet täällä tarjouslaskijana, jonka työpöydän kautta valtaosa Protoshopille tulevista tehtävistä kulkee. Kerro miten tavanomainen, teille tuleva työ lähtee liikkeelle.

No aivan kaikki Protoshopin työt eivät tule suoraan minulle. Toimitusjohtaja sopii kaikkein suurimmat hankkeemme ja toisaalta pienemmissä asioissa monet vanhat asiakkaat ottavat suoraan yhteyttä työnjohtajaan. Näitä varten saatan tietysti tehdä joitakin laskelmia, kuvia tms., jos tarvitaan. Tarjouksia tehdessäni minä vastaavasti tarvitsen täällä monen muun työntekijän panosta. Toimimme täällä kaikki yhteistyössä.

Mutta kysymykseen työn tai tehtävän lähtemisestä liikkeelle pätevät yleensä aika lailla samat vaiheet: ensin tapaamme asiakkaan puolelta yhtä tai useampaa yhteyshenkilöä ja selvitämme tehtävän tarjouksen perusteet. Sitten tarvitaan ehkä vielä muutama asiakastapaaminen lisää, joissa asiaa täsmennetään ja joiden pohjalta esitetään alustava suunnitelma. Sitä sitten puolestaan muokataan asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti, kunnes päästään yksilöimään työn hinta ja aikataulu. Ja siinä se tarjous sitten syntyy.

Onko teillä käytössä tarjouksen tekoon joitakin valmiita laskentamalleja?

Meillä on tietenkin selkeä tuntihinta tehtävälle työlle. Huomioimme jokaisen työn kohdalla tarvittavan suunnittelun, ohjelmoinnin, koneistuksen, materiaalikustannukset jne.

On tietysti ns. vakiotapauksia, mutta eteen tulee aina myös erikoisempia tilauksia. Materiaalitkin voivat olla vähän harvinaisempia ja minulle kokonaan uusiakin. Näistä kaikista oppii – ja se on tietysti kiinnostavaa.

Eelis kertoo, että aika suuri osa hänen laskettavikseen tulevista töistä koskee jonkin tietyn osan valmistusta. Joskus voi myös olla kyseessä rikki mennyt osa, jonka tilalle on tehtävä parempi. Prototyyppeihin ja testikappaleisiin tai niiden osiin perehdytään tietysti niiden vaatimalla tavalla.

Millaiset työt ovat sinun kannaltasi kaikkein kiinnostavimpia?

Yleisesti ottaen kaikki ovat kiinnostavia ja kaikki ovat myös mukavia. Ehkä vähiten mukavia tai miellyttäviä ovat reklamaatiot, mutta nekin tietysti hoidetaan mahdollisimman hyvin.

Onko Protoshopilla kansainvälistä asiakaskuntaa, tarvitsetko työssäsi suomen lisäksi muita kieliä?

Jonkin verran teemme tarjouksia englanniksi. Yleensä silloin on kuitenkin kyseessä asiakas, jolla on myös suomalainen edustaja. Englanti on tässä työssä kuitenkin tärkeä kieli myös terminologian kannalta: usein piirustusmerkinnät ja vaikkapa maalausmerkinnät tulevat suoraan englanninkielisistä sanoista eikä niitä yleensä käännetä.

Palataan hiukan vielä koulutukseesi. Mikä sai sinut hakeutumaan Kelloseppäkouluun ja miten valitsit mikromekaanikon koulutusohjelman?

Kaikenlainen käsin tekeminen on aina kiinnostanut minua, pidin myös teknisistä töistä koulussani Meilahden ala- ja yläasteella. Kelloseppäkoulusta kiinnostuin saadessani tietää siitä Kädentaito-tapahtumassa ja ModelExpo -messuilla. Onneksi vanhempani tukivat suunnitelmiani alusta lähtien, he eivät yrittäneet painostaa minua lukioon – niin kuin tiedän joidenkin kohdalla tapahtuneen.

Kelloseppäkoulun pääsykokeisiin tullessani minulla ei kyllä juurikaan ollut käsitystä siitä, mitä mikromekaanikon tutkinto pitää sisällään. Jokin siinä minua kuitenkin houkutti ja niin päätin haluta mikromekaanikoksi.

Kysymme myös, mikä varhainen, lapsena tai aivan nuorena tehty askartelu on jäänyt Eeliksen mieleen. Ja vastaus viittaa selvästi mekaniikkaan: hän kertoo nimittäin hajottaneensa painallusten lukumäärää näyttävän ns. klikkerin nähdäkseen miten se toimii ja sitten koonneensa sen uudelleen.

Juttelemme vielä opiskelusta ja silloin selviää, että Eelis on Kelloseppäkoulun ohella suorittanut iltalukion, jonka oppitunteja on ollut ensimmäisen ja toisen vuoden aikana säännöllisesti neljänä iltana viikossa. Kolmannen luokan kevään aikana hän on lisäksi osallistunut kolmelle vapaaehtoiselle psykologian kurssille ja suorittanut ne Protoshop-työn ohella. Hän myöntää, että työtehtävät, jotka edellyttävät tiivistä kanssakäymistä erilaisten ihmisten kanssa, ovat lisänneet hänen kiinnostustaan psykologiaa kohtaan. Ja jatkossa suunnitelmissa ovat ainakin Kelloseppäkoulun jalometalleihin keskittyvät iltatunnit, joita hän on seurannut jo aikaisemminkin.

Entä mitä sanoisit lopuksi, terveisinä ja kannustuksena omalle alallesi hakeutuville nuorille tai jo Kelloseppäkoulussa opiskeleville?

Työelämässä tärkeintä on, että asenne on kohdallaan. Tehkää valintoja, jotka oikeasti kiinnostavat teitä. Kun asiat, joita opiskelee tai työ, jota tekee on itselle mielekästä, niin myös motivaatio ja työmoraali asettuvat kohdalleen.

Totta kai voi käydä niin, että huomaakin olevansa väärässä paikassa. Mutta ei se mitään, aina voi vaihtaa. Aina kannattaa kuitenkin saattaa loppuun se, mitä on tekemässä, ei kannata jättää kesken. Sen olen oppinut.