... Miten kaikki alkoi
Rob ja hänen maanmiehensä ja sittemmin yhtiökumppanikseen ryhtynyt Pieter Vorselman tarttuivat asiaan, käärivät hihansa ja onnistuivat kahdessa vuodessa automatisoimaan kryostaatin kaasukierron ja yhdistämään sen sähköjäähdyttimeen. Uuden sukupolven ultramatalien lämpötilojen jäähdyttimen prototyyppi oli syntynyt. Sen peruskysymys oli ratkaistu, kryostaatissa ei tarvittu enää nesteheliumia ja siksi sitä sanotaan myös kuivaksi jäähdyttimeksi. Keksintö mahdollisti sen, että ultrakylmiin lämpötiloihin jäähdyttämisestä saattoi tulla aiempaa, lähinnä alan perustutkijoiden käyttöä paljon laajempaa - ja sitä oli mahdollista käyttää myös kaupallisiin tarkoituksiin tähtäävässä toiminnassa.
Prototyypin synnyttämisen jälkeen alkoi tuotteen kehittäminen ja sen kaupallistaminen. Se tarkoitti myös yrityksen perustamista ja tuotannon käyntiin saattamista. Eikä se taival ollut keveä ja helppo, vaan kivinen ja vaativa. Siinä oli uskottava asiaan ja pantava peliin kaikki. Varsinkin kun rima asetettiin korkealle: tuotteesta piti tulla ehdottomasti kilpailijoiden tuotteita luotettavampi, ehdottoman helppokäyttöinen, täydellisesti viimeistelty ja siinä piti voida huomioida tilaajan yksilölliset tarpeet. Ja kaiken aikaa myös laajemman kehitystyön perspektiivin oli oltava mukana kuviossa.
Aiemmin tutkimuksen parissa työskennelleet Rob Blaauwgeers ja Pieter Vorselman perustivat BlueFors Cryogenics Oy:n vuonna 2008 ja saivat lainaa Finnveralta sen toiminnan käynnistämiseen. Toimitusjohtaja Rob on kertonut, miten alkuaikojen öisissä painajaisissa kiukkuiset asiakkaat vainosivat häntä ja moittivat tuotetta. Stressi oli kova. Vasta vuonna 2012 yrityksen perustajat saattoivat todeta selviytyneensä ja voittaneensa. Siitä lähtien yritys on tuplannut kokonsa useina vuosina peräkkäin sekä liikevaihdolla että henkilöstön määrällä mitattuna. Sen liikevaihto on kasvanut 16,5 miljoonaan euroon (2015), sen kannattavuus on ollut erinomainen ja sillä on paljon teknologista etumatkaa kilpailijoihinsa nähden.
Mutta vaikka yrityksen taloudellinen tulos on erinomainen, se ei kuitenkaan ole Pitäjänmäen talossa pääasia. Toimitusjohtaja Rob sanoo, että BlueFors ei ole rahaa tekevä kone. Tärkeämpiä ovat vertaansa vailla olevat tuotteet ja työntekijät, jotka nämä tuotteet tekevät. Tällä hetkellä BlueForsin palveluksessa on kaikkiaan n. 60 henkilöä. Kelloseppäkoulusta valmistuneiden mikromekaanikkojen ja kelloseppien osuus heistä on huomattava.
Pieter Vorselman on myös "mikromekaanikko"
BlueForsin teknillinen johtaja Pieter Vorselman kertoo käyneensä ennen yliopisto-opintojaan Hollannin Leidenissa tarkkuusteknologiaan erikoistuneen koulun, josta valmistuu instrumenttiteknikoita (Leidse instrumentmakers School, LiS). Siellä tekemällä oppimisella ja intensiivisellä lähiopetuksella on keskeinen rooli. Koulu on siis verrattavissa Kelloseppäkoulun Suomessa järjestämään ammatilliseen koulutukseen. Ylioppilastutkinnon suorittaneille, kuten Pieterille koulu oli 3-vuotinen, muutoin 4-vuotinen.
Leidenin koulun on perustanut 'suprajohtavuuden löytäjäksi' kutsuttu kokeellinen fyysikko ja nobelisti Heike Kamerlingh Onnes, jotta yliopistossa tehtävään tutkimustyöhön saataisiin tasokkaita välineitä. Koulu täytti tänä vuonna 115 vuotta ja sitä juhlisti uuden, hyvin varustetun siipirakennuksen avaaminen. Tulevana vuonna koulu toivoo voivansa käynnistää myös alan jatkokoulutusohjelman.
< Viisitoista tulevaisuuden tekijää
< BlueForsin mikromekaanikot
Teksti: Liisa Kunttu | Kuvat: Heikki Kunttu | toteutus: monimediatoimisto KUTOMO |
Julkaisija: Kelloseppäkoulu | Vanha maantie 11, 02650 Espoo | Puhelin: +358 9 4355 770 |