Keväällä 2014 valmistuneen kellosepän ja mikromekaanikon suunnitelmia

Leea Linna

valmistui kellosepäksi keväällä 2014. "Onneksi minusta ei tullut käsityönopettajaa vaikka yritin", nauraa Leea. Hän oli kolmannen luokan työharjoittelussa Irlannissa McGonigle kellonvalmistajien ateljeessa ja sai hyvää palautetta taidoistaan. "Se oli arvokas kokemus. Tärkeintä oli huomata oma osaamisensa ja pärjäämisensä. Olisivat ottaneet sinne töihinkin valmistuttuani, mutta en halunnut vielä lähteä", hän sanoo.

Irlannissa Leea pääsi tutustumaan kellojen valmistukseen, mutta vastaavaan ei Suomessa oikein ole mahdollisuuksia. Siksi hänen suunnitelmissaan on suuntautua seuraavaksi kellojen korjaamiseen. Tarkoitukseni on hakeutua pohjoiseen, kertoo tämä tuore, Perhosta kotoisin oleva kelloseppä.

Ville Kontio

valmistui mikromekaanikoksi keväällä 2014. Vaikka Villellä on jo mikromekaanikon tutkinto taskussaan hän jatkaa vielä kelloseppäopintojen parissa. Villen suunnitelma on ollut alusta lähtien varma ja määrätietoinen: molempien linjojen tutkinnon suorittaminen takaa vahvan ja monipuolisen koulutuksen. Hän tähtää kelloalalle ja valmistuksen pariin, eikä sen lähemmäs kuin huipulle.

Kokemusta valmistus- ja viimeistelytehtävien vaativuudesta Ville sai työharjoittelussa Kari Voutilaisen ateljeessa Sveitsin Môtiersissa. Hän läpäisi tarkan seulan ja pääsi osallistumaan myös kellonvalmistaja A. Lange & Söhnen Sveitsissä järjestämään kilpailuun. Siellä Ville valmisti eri aikavyöhykkeiden aikaa näyttävän lisämekanismin taskukellon koneistoon.