Jonna Frilander ja Otto Peltola
Jotakin ainutlaatuista täytyy tapahtua, kun kelloseppiä ja mikromekaanikkoja koulutetaan Kelloseppäkoulussa Espoon Leppävaarassa. Sillä koulun kasvatit selviävät jatkuvasti tiukasta karsinnasta, pääsevät osallistumaan kansainväliseen alan opiskelijoille tarkoitettuun kellonvalmistuskilpailuun - ja tuovat sieltä palkintoja.
Saksalainen A. Lange & Söhne kellotehdas on järjestänyt maailmanmittaisesti arvostettuja kilpailuja vuodesta 2010 lähtien, tähän mennessä yhdeksän kertaa. Jo kolme kertaa Kelloseppäkoulun opiskelija on voittanut kilpailun, joka on nimeltään Walter Lange Watchmaking Excellence Award. Kerran Kelloseppäkouluun on tullut toinen ja kerran kolmas sija.
Viime vuoden kilpailuun lähetettiin kutsu kaikkiaan yli 30:lle oppilaitokselle, joiden ehdokkaista kilpailun järjestäjät karsivat lopulliseen mittelöön kahdeksan osallistujaa. Vuoden 2018 kilpailuun kutsuttiin yksi opiskelija Hollannista, Itävallasta, Japanista, Ranskasta, Saksasta ja Sveitsistä sekä tällä kertaa peräti kaksi opiskelijaa Suomesta, Jonna Frilander ja Otto Peltola.
Kilpailun osanottajat joutuvat tulikokeeseen tietämättä mitä kilpailussa on tehtävä. Heidät kutsutaan Saksaan ja vasta usean päivän vierailuohjelman lopuksi he saavat tietää kilpailutehtävän. Vuonna 2018 tehtävänä oli valmistaa ”kello, joka indikoi akustisesti”, siis kello joka päästää ääntä. Tällä kertaa tehtävä määriteltiin varsin laajasti eikä mitään ratkaisua rajattu pois, joten tekijälle jäi paljon vapauksia. Se tarkoittaa toisaalta kovaa haastetta suunnitella, kehittää ja rakentaa oma toimiva komplikaationsa.
Ja taas kerran kävi niin, että kilpailun voitto tuli Suomeen. Mikromekaniikkaa opiskeleva Otto Peltola Kelloseppäkoulusta sai ensimmäisen palkinnon. Hän seurasi vuoden 2015 voittajaa Reima Koivukoskea ja vuoden 2014 voittajaa Torsti Lainetta. Reiman ja Torstin kokemuksista ja kilpailutöistä pääsee lukemaan tämän sivun alalaidan linkeistä.
Torsti Laine
Reima Koivukoski
Otto Peltola
Oton Ostinatoksi nimeämään voittokelloon voi tutustua Quill & pad -lehden artikkelissa, jossa on myös video ja ääninäyte siitä. Jonnan kello on saman artikkelin kaikkia kahdeksaa kilpailukelloa esittelevässä kuvassa ylärivissä toinen oikealta.
Itse kellot jäivät Langen kokoelmiin, niin kuin aina.
Oton valmistama Ostinato kello antaa, tai pikemminkin soittaa äänimerkin aina viidentoista minuutin kuluttua, siis neljä kertaa tunnissa. C duurin kolmisointuina soiva ääni muodostuu pinnoilla, joita pienet vasarat lyövät.
Eikä tuomariston tarvinnut punnita ja pohtia voittajan valintaa, he olivat heti yksimielisiä. Kilpailua koko ajan seuranneen Quill & pad -lehden toimittaja kirjoitti Oton työstä, että ”the result wowed the judges”. Ja samanlainen kuuluu olleen monen kokeneen ammattilaisenkin reaktio. Ostinato on luova ja omaperäinen ratkaisu, joka täytti kaikki työlle asetetut kriteerit. Se oli juuri sitä, mitä kilpailulla haettiinkin.